Ympäristönsuojelu

Pääsääntö on, että päivittäinen talousjäte lajitellaan biojätteisiin ja energiajätteisiin, jotka viedään omiin jäteastioihinsa. Eri puolilla kuntaa on ekopisteitä, joihin voit viedä kierrätettävät jätteet, kuten keräyspaperin, lasin, metallin ja paristot. Uudenkaarlepyyn jätehuoltoa hoitaa jätehuoltoyhtiö Ekorosk. Heidän kotisivuiltaan löydät tarkemmat lajitteluohjeet.

Ekorosk uudenkaarlepyyn ekopisteiden sijainnit

Uudenkaarlepyyn, Jepuan ja Munsalan keskustassa on miehitetyt kierrätysasemat, jotka
ottavat vastaan kierrätettävää jätettä, vaarallista jätettä ja kaatopaikkajätettä.

aukioloajat

Pohjanmaan jätelautakunta on vastuussa jätehuollosta. Lautakunta on Ekoroskin jäsenkuntien yhteinen. Lautakunnan tehtäviin kuuluu muun muassa jätehuoltomääräyksistä päättäminen, jätemaksujen vahvistaminen sekä jäteastian poikkeavia tyhjennysvälejä koskevien hakemusten käsittely. Kaupungin ympäristöosasto vastaa Uudessakaarlepyyssä jätehuollon valvonnasta ja roskaamisasioista.

lomakkeet 

Viemäriverkosto

Kaupungin sekä osittain Jepuan, Munsalan ja Sokaluodon jätevedet johdetaan yleiseen viemäriverkostoon, jota ylläpitää Nykarleby Kraftverk Ab. Sieltä jätevesi pumpataan Pietarsaaren puhdistamolle, jossa vesi käsitellään. Noin 40 prosenttia kaupungin asukkaista on liitetty viemäriverkostoon.

Haja-asutusalue

Noin 60 prosenttia asukkaista asuu viemäriverkoston ulkopuolisella alueella. Näillä alueilla kiinteistön omistajien on itse käsiteltävä jätevetensä omissa puhdistusjärjestelmissä. Haja-asutusalueiden jätevesien käsittelyä ohjaava lainsäädäntö on muuttunut useaan otteeseen. Viimeisin muutos sisälsi vaatimuksen jätevesien puhdistamisesta pilaantumiselle herkillä alueilla eli kiinteistöissä, jotka sijaitsevat enintään 100 metrin päässä vesistöstä, merestä tai pohjavesialueella. Muiden kiinteistöjen on uudistettava jätevesijärjestelmänsä viimeistään rakennusten remontin tai muun muutostyön yhteydessä. Kiinteistön omistaja vastaa aina jätevesijärjestelmästä. Ympäristöhallinnon sivuilla on karttapalvelu (katso lisätiedot), joka näyttää suuntaa-antavat rajat alueille, joilla puhdistusvaatimus on täytettävä. Asetuksen mukaan jätevedestä on puhdistettava vähintään 80 prosenttia orgaanisesta aineesta, 70 prosenttia fosforista ja 30 prosenttia typestä. Kaupungin rakennusjärjestyksessä määrätään, että jätevedet on johdettava tärkeillä pohjavesialueilla käsiteltäväksi pohjavesialueiden ulkopuolelle tai vaihtoehtoisesti tiiviisiin umpisäiliöihin.

Mitä minun pitää tehdä?

Jos kiinteistösi jätevesijärjestelmä ei täytä vaatimuksia, sinun on kiinteistön omistajana otettava yhteyttä Nykarleby Kraftverk Ab:hen ja selvitettävä, voidaanko kiinteistö liittää kunnalliseen viemäriverkostoon. Jos liittäminen ei ole mahdollista, seuraava askel on ottaa yhteyttä LVI-suunnittelijaan, joka laatii ehdotuksen sopivasta jätevesijärjestelmästä talon rakenteen sekä ympäristöolosuhteiden perusteella. Suunnitteluvaiheessa kannattaa myös olla yhteydessä kaupungin rakennus- tai ympäristötarkastajaan sen selvittämiseksi, onko alueella paikallisia määräyksiä, jotka tulee ottaa huomioon jätevesien käsittelyssä.

Kiinteistön omistajalla on oltava kirjallinen selvitys jätevesijärjestelmästä sekä sen käyttöön ja huoltoon liittyvät asiakirjat:

1. Selvitys nykyisestä jätevesien käsittelyjärjestelmästä
2. Järjestelmän käyttö- ja huolto-ohjeet
3. Päiväkirja järjestelmän käytöstä ja huollosta (suositus).

Asiakirjat säilytetään kiinteistöllä ja ne esitetään valvontaviranomaiselle pyydettäessä. Asiakirjojen avulla tieto jätevesijärjestelmän rakenteista ja huollosta siirtyy omistajalta toiselle. Voit käyttää Suomen Vesiensuojeluyhdistysten Liiton lomaketta. Selvityksen voi laatia myös vapaamuotoisesti.

Kaikkien herkillä alueilla, kuten pohjavesialueella tai enintään 100 metrin päässä vesistöstä, sijaitsevien kiinteistöjen on uusittava jätevesijärjestelmänsä – paitsi, jos jokin seuraavista kriteereistä täyttyy:

• Kiinteistön rakennuslupa on myönnetty vuonna 2004 tai sen jälkeen.
• Kiinteistö liitetään viemäriverkostoon
• Kiinteistöllä on jo säännökset täyttävä jätevesijärjestelmä
• Kaikki kiinteistön omistajat ovat syntyneet ennen 9.3.1943.
• Kiinteistöllä on vain kantovesi ja kuivakäymälä (huussi).
• Kiinteistön omistajalle on myönnetty poikkeuslupa, esimerkiksi kohtuuttomien kustannusten vuoksi.

Kiinteistöjen, jotka sijaitsevat herkkien alueiden ulkopuolella ja joiden rakennuslupa on myönnetty ennen vuotta 2004, on uusittava jätevesijärjestelmä seuraavan suuren remontin yhteydessä.

Lupamenettely

Jätevesijärjestelmän rakentaminen tai uusiminen vaatii aina luvan. Jos kyseessä on uudisrakennus, rakennuslupahakemukseen on liitettävä ehdotus jätevesijärjestelmästä. Mikäli kyseessä on olemassa oleva rakennus, kiinteistön omistajan on haettava toimenpidelupaa ja liitettävä suunnitelma hakemukseen.

Kotitalousvähennys

Jätevesijärjestelmän rakentamis- ja asennustyöstä aiheutuneet kustannukset kuuluvat kotitalousvähennyksen piiriin. Vähennyskelpoisuus koskee olemassa olevien rakennusten jätevesijärjestelmien uusimista.

Lisätietoja

ympäristöhallinnon karttapalvelu 

Suomen Vesiensuojeluyhdistysten Liitto; tietoa ja neuvontaa jäteveden käsittelystä
 

Ympäristöministeriön julkaisu Haja-asutuksen jätevedet – Lainsäädäntö ja käytännöt 

Kiven, soran, hiekan, saven ja mullan ottamiseen pois kuljetettavaksi, varastoitavaksi tai jalostettavaksi kaupalliseen tarkoitukseen tarvitaan aina maa-aineslupa (maa-aineslaki 4 §). Ympäristö- ja rakennuslautakunta myöntää luvan. Maa-ainesluvasta ja toiminnan valvonnasta peritään kaupungin maksutaksan mukainen maksu. Rakennusvalvonta valvoo myönnettyjä maa-aineslupia.

Ympäristölupa

Ympäristölupa tarvitaan kivenlouhimolle, jossa kiviainesta murskataan ja seulotaan vähintään 50 päivää. Sama koskee tilannetta, jossa maa-ainesten ottoalue sijaitsee pohjavesialueella tai jos toiminnasta voi aiheutua pohjaveden pilaantumisen vaaraa. Ottotoiminnan lupahakemus ja ympäristölupahakemus tehdään kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Lupahakemukset käsitellään yhdessä ja ratkaistaan samassa päätöksessä.

lomakkeet ja lisätiedot

Kotitarvekäyttö

Maa-ainesten ottaminen omalta maa-alueelta ja omaan tarpeeseen ei tavallisesti edellytä lupaa. Ympäristöosastolle on kuitenkin tehtävä ilmoitus, jos tarkoituksena on ottaa enemmän kuin 500 kiintokuutiometriä maa-aineksia. Maa-ainesten ottaminen omaan tarpeeseen on kielletty pohjavesialueella.

Ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttaville toiminnoille tarvitaan ympäristönsuojelulain mukainen lupa. Näitä toimintoja ovat esimerkiksi turkistarhaus, kivenmurskaus ja eri teollisuudenalat. Ympäristö- ja rakennuslautakunta käsittelee ympäristöluvat pienempien toimintojen osalta, ja Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto käsittelee suurempien yksiköiden ympäristöluvat.

Lisätietoja 

Aiotko purkaa tai rakentaa uuden eläinsuojan? Tällöin sovelletaan yleistä ilmoitusmenettelyä. Ympäristönsuojeluviranomainen käsittelee ilmoituksen, ja päätöksen tekee ympäristö- ja rakennuslautakunta. Suuret eläintilat tarvitsevat ympäristöluvan aluehallintovirastolta.

lisätietoja

Koneelliset toimenpiteet vesistöissä on aina ilmoitettava etukäteen Alueallintoviraston sähköisen järjestelmän kautta:

lisätietoja 

Valitse ”Ympäristöasioiden rekisteröinti ja ilmoituspalvelu” ja ”Ruoppaus ja niittoilmoitus”. ELY-keskus ottaa kantaa siihen, tarvitseeko toimenpide erillisen luvan. Lupaa tarvitaan, mikäli ruoppausmassojen tilavuus ylittää 500 kuutiometriä. Lupa vaaditaan myös, jos hanke voi aiheuttaa haittaa luontoympäristölle. Myös koneellinen niitto vaatii ilmoituksen yllä olevan linkin kautta. Ilmoitus on tehtävä vähintään 30 vuorokautta ennen toimenpiteiden aloittamista. Ilmoituksen tekeminen on maksuton.  

Puiden kaatamiseen Uudenkaarlepyyn keskustassa tarvitaan aina lupa. Ympäristönsuojelupäällikkö ja kaupungin puutarhan esimiehet käsittelevät puunkaatoasioita virkamiestasolla, ja usein riittää suullinen lupa. Jos kyse on kaupunkikuvan kannalta tärkeästä puusta, kaataminen voi edellyttää myös maisematyölupaa ympäristö- ja rakennuslautakunnalta.

Jos haluat kaataa puun keskustassa, ota yhteyttä esimies Roger Nynäsiin tai ympäristönsuojelupäällikkö Mathias Backmaniin.

Erityisen häiritsevää tilapäistä melua tai tärinää aiheuttavasta toiminnasta on tehtävä kirjallinen ilmoitus kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle (ympäristönsuojelulaki 118 §). Häiritsevää melua aiheuttavaa toimintaa ovat esimerkiksi rakennus- tai korjaustyöt, konsertit tai moottoriurheilukilpailut. Ympäristölupaa edellyttävästä toiminnasta, yksityishenkilön talouteen liittyvästä toiminnasta tai puolustusvoimien toiminnasta ei tarvitse tehdä ilmoitusta, jos häiriö on vain tilapäistä.

Meluilmoitus on tehtävä kaupungin ympäristöosastolle vähintään 30 vuorokautta ennen toiminnan aloittamista. Päätös voi sisältää lisämääräyksiä, joilla estetään tai vähennetään mahdollisia haittoja. Myös poliisille tehdään ilmoitus. Meluilmoituksesta perittävä maksu on ympäristönsuojeluviranomaisen taksan mukainen.

meluilmoituslomake 

Frillin viheralue on kiinnostava alue Uudenkaarlepyyn keskustan läheisyydessä. Alueella on pieniä niittyjä, kiviaitoja sekä metsäalueita niiden välissä. Tietoja alueen historiasta löytyy mm. täältä: www.nykarlebyvyer.nu.

Frillin tila on aiemmin kuulunut Kuddnäsin tilaan. Kuddnäs on Sakari Topeliuksen lapsuudenkoti, joka tänä päivänä toimii museona www.nykarleby.fi/kuddnas. Historian mukaan Frill raivattiin viljelyalueeksi nälkävuosina 1860-luvulla, jolloin myös kiviaidat rakennettiin. Alueella on ollut monenlaista toimintaa, ja osa alueesta on ollut vuokralla laidunmaana. Historiallisen arvon ohella, myös biologinen monimuotoisuus on ELY-keskuksen kartoituksen mukaan osoittautunut merkittäväksi.

Uudenkaarlepyyn kaupungin ympäristöosasto haki avustusta alueen kunnostamiseen Helmi-elinympäristöohjelman puitteissa vuosina 2020 ja 2023. Helmi-ohjelman tavoite on vahvistaa Suomen luonnon monimuotoisuutta ja turvata luonnon tarjoamia elintärkeitä ekosysteemipalveluja. Omana osuutena Uudenkaarlepyyn kaupunki osallistuu mm. niitto-, raivaus- ja harvennustyöllä. Hanke on jatkunut 2020–2024, jonka jälkeen tavoitteena on, että laiduntavat eläimet jatkaisivat alueen hoitamista. Frill-alue tulee olemaan avoin yleisölle, ja toimia virkistysalueena missä biologinen monimuotoisuus säilyy, ja vierailijat saavat tietoa kasveista, laidunnuksesta ja perinnemaisemista.

Niittotalkoot

Kaupunki järjestää vuosittain yleisötilaisuuksia, jossa kiinnostuneet saavat lisätietoa alueesta sekä mahdollisuuden osallistua alueen hoitoon. Lisätietoa tulee Uudenkaarlepyynviikkojen yhteydessä.

Tietoa tai kysymyksiä voi lähettää:

Janne Toivonen
janne.toivonen@nykarleby.fi, 0503646512

Mathias Backman
mathias.backman@nykarleby.fi, 0447219021